Huikean suosion saavuttanut ja moninkertaisesti palkittu elokuva toi Wendersille muun muassa Cannesin elokuvajuhlien parhaan ohjaajan palkinnon vuonna 1987. Elokuvasta tehtiin uudelleenfilmatisointi nimellä “Enkelten kaupunki”, pääosissa Nicolas Cage ja Meg Ryan. Wendersin sodan arpeuttamalla taivaalla on lukuisa joukko lempeitä, popliinitakkisia enkeleitä, jotka kuuntelevat kuolevaisten tuskaisia mietteitä ja yrittävät lohduttaa heitä. Yksi enkeleistä, Damiel (Bruno Ganz), haluaa ryhtyä kuolevaiseksi rakastuttuaan kauniiseen trapetsitaiteilija Marioniin. Omana itsenään esiintyvä Peter Falk avustaa muodonmuutoksessa kertomalla ihmisenä olon yksinkertaisista iloista, kuten kahvin ja savukkeiden jumalaisesta yhdistelmästä. Enkelin näkökulmasta kuvattu elokuva on mustavalkoinen, mutta hehkuu väreissä silloin, kun enkelit havainnoivat ihmiselämän realiteetteja. Lopulta Damiel päättää, että hänen on saatava kokea ihmisyys kaikkine puolineen. Niinpä hän siirtyy todelliseen maailmaan elääkseen elämänsä yhdessä Marionin kanssa.